TUNNELMIA KUUKAUSI VAALIEN JÄLKEEN
Kuukausi on kulunut siitä, kun eduskuntavaalit käytiin. Tein vaaleissa ison työn. Otin lomaa neljä viikkoa ja keskityin täysillä vaalityöhön. Kaikissa Satakunnan kunnissa tuli käytyä useampaan kertaan. Päivä starttasi aamulla aikaisin, aamupalan ohessa hieman somea ja kampanjan suunnittelua, kenties joku blogikin, sitten pyörien päälle johonkin päin maakuntaa. Illalla paluu yleensä myöhään illalla, päälle somettelua ja viestittelyä tukiryhmän kanssa. Viimeisellä kampanjaviikolla oli rauhallisempaa. Peräti kahtena päivänä pääsin käymään rakennustyömaallakin. Kaiken kaikkiaan tein täysillä työtä kampanjan eteen.
Vaalityötä oli kiva tehdä. Meillä oli ehdokkaiden kesken erinomainen henki. Lisäksi pääsin keskustelemaan minulle tärkeistä aiheista. Muutama instagram ja facebook -livekin toteutettiin. Sain valtavasti hyvää tietoa niin maaseudusta, lasten ja nuorten elämästä kuin työpajatoiminnastakin. Tapasin runsaasti erilaisia ihmisiä ja kohtaamiset olivat hyviä. Keskustan teltoilla riitti makkaran purijoita ja kahvin ryystäjiä. Pöhinä oli hyvä. Se missä keskustalaiset erottuivat edukseen oli se, että näyttäydyimme joukkueena, toisin kuin vaalien voittajapuolueiden väki.
Vaalipäivänä odotukset olivat korkealla. Uskoin todella, että saamme Keskustalle toisen paikan Satakunnasta. Mutta toisin kävi. Pettymys oli todella kova. Tulin lausuneeksi jollekin medialle, että turpaan tuli ja huolella. Se pöhinä, joka teltoilla oli, ei konkretisoitunut ääniksi. Viestimme ei tavoittanut äänestäjiä. Itse sain 484 ääntä. Suuri ja nöyrä kiitos jokaiselle minulle äänensä antaneille. Arvostan niitä todella paljon.
Kuukauden ajan olen nyt pureksinut tulosta. Olen käynyt monia keskusteluja ja seurannut tiiviisti hallitustunnustelujen etenemistä. Olen koittanut pysyä järjissäni. Siinä on perhe, työ ja rakentaminen auttanut. On saanut välillä muutakin ajateltavaa.
Sain erinomaisen opetuksen siitä, että eduskuntavaaleissa täytyy ehdokkaalla olla tunnettuutta ja sitä ei minulla ole vielä riittävästi. Omassa kotikunnassanikin sain toiseksi eniten ääniä ja kuulemma useimmat kyselivät, kuka ihmeen Jari Lepistö. Tämä siitäkin huolimatta, että kotikunta pyrittiin varmistamaan monipuolisin keinoin alkaen joka talouteen jaettavilla mainoksilla. Piirin puheenjohtajuuskin käynnistyi vasta vuoden vaihteessa ja sen vaikutukset eivät konkretisoituneet millään tavalla.
Itse pyrin tuomaan esille kansanedustajatyön kannalta tärkeitä asioita. En lähtenyt kylvämään populistisia ja epärealistisia lupauksia vaan pidin fokuksessa sen, mihin asioihin lainsäädännöllä (joka on kuitenkin kansanedustajan tärkein työ) pitäisi vaikuttaa ja kuinka.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka vaalien voittajat kykenevät lunastamaan lupauksensa. Perussuomalaiset lupasivat halvempia polttoaineiden ja sähkön hintoja. Kumpikaan ei ole poliitikkojen käsissä, vaan markkinavoimat sanelevat hintojen tason. Viime aikaiset havainnot polttoaineiden ja sähköjen putoavasta hintakehityksestä ei ole perussuomalaisten aikaansaannosta. Hehän eivät ole vielä edes vallassa. Puheet maahanmuuton rajoittamisesta vain hyvätuloisille on absurdi. Tekisi mieli esittää eräällä paikalliselle perussuomalaisia kannattavalle puutarhurille, että mistä hän meinaa saada työntekijöitä tällaisella linjauksella. Kuinka käy marjanpoiminnan tulevaisuudessa, kun thaimaalaiset eivät mahdu enää perussuomalaisten muottiin? Perussuomalaiset ovat luvanneet hoitaa maaseudun asioita, mutta jotenkin en usko heidän kykyihin tässä. Miten sovitetaan yhteen tiukka maahanmuuttopolitiikka ja maaseudun tarvitsemat matalapalkkatyöpaikat, joihin ei kantaväestöstä löydy tekijöitä?
Kokoomus lupasi miljardin verran verohelpotuksia ihmisille. Mietin, millä ihmeen logiikalla tämä on mahdollista tänä aikana, kun valtionvelka kasvaa 10-11 miljardilla vuodessa? On totta, että suomalaisia verotetaan nyt maksimaalisesti ja yhtään enempää ei veroja voida nostaa. Mutta veroale täytyy kattaa kuitenkin jollain tavalla ja uskottavaa selitystä ei tälle ole esitetty. Kokoomuksen leikkauslistalla on myös elementtejä, jotka ajavat maaseudun kehitystä alaspäin. Esimerkkinä mainittakoon Keskustan viime vaalikaudella ajama kyläkauppatuki, joka on pieni, mutta hyvin merkityksellinen maaseudun elinvoiman kannalta. Kirjoitin tästä aiemmin bloginkin (PELASTAKAA KYLÄKAUPAT). Veikkaukseni on, että tulemme näkemään erittäin kaupunkikeskeistä politiikkaa, jossa ei armoa tunneta ja inhimillisyys on kaukana.
Totesin jo vaali-illan olevan takinkääntöjen ilta. Ja takkia tullaan kääntämään vielä monessa asiassa. Lupaukset muuttuvat hötöksi ja realismi valtaa alaa. Voittajapuolueita äänestäneet tulevat pettymään rankasti, sen verran kovat ajat ovat käsillä. Ääriliikeajattelu tulee vielä murenemaan.
On vaalivoittajien vuoro tehdä parhaansa isänmaamme asioiden edistämisessä. Toivon heille runsaasti viisautta tehtävässään, kunhan nyt ensin saavat hallitusohjelman tehtyä. Sekin tulee olemaan todella vaikean työn takana - tai helppoa riippuen siitä, kuinka radikaalisti ollaan valmiita joustamaan puolueen linjauksista.