TERVEYSASEMA SULJETAAN - LASKU SIIRTYY ASIAKKAALLE

08.11.2026
Hyvinvointialueiden talousvaikeuksiin on löytynyt suoraviivainen ratkaisu: keskitetään palvelut suurempiin yksiköihin ja suljetaan pienemmät toimipisteet. Säästöt näyttävät hyviltä laskelmissa, mutta kuka maksaa keskittämisen todelliset kustannukset?

Kun terveysasema suljetaan, hyvinvointialue säästää kiinteistö- ja toimintakustannuksissa. Samalla tuhannet ihmiset joutuvat matkustamaan entistä kauemmas saadakseen tarvitsemansa hoidon. Sairaan tai huonokuntoisen ihmisen matkustaminen kuluttaa aikaa ja rahaa. Moni tarvitsee mukaansa omaisen tai saattajan.

Lapsiperheessä lääkärikäynti voi tarkoittaa vanhemman usean tunnin poissaoloa työstä. Työnantaja joutuu järjestelemään työtehtäviä uudelleen, ja pahimmillaan poissaolo vaikuttaa yrityksen tuotantoon.

Hyvinvointialueen säästö ei siis välttämättä ole yhteiskunnan säästö. Kustannukset vain siirtyvät toisen maksettaviksi.

Pohjois-Satakunta näyttää kustannusten mittasuhteet

Kuusi Pohjois-Satakunnan kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 22 260 ihmistä, teetti vuonna 2024 FCGä selvityksen palveluverkon keskittämisen vaikutuksista. Selvityksen mukaan alueen asukkaille maksettiin vuonna 2023 Kelan matkakorvauksia 3,3 miljoonaa euroa yhteensä 38 215 matkasta. Luvut kuvaavat lähtötilannetta ennen suunniteltuja muutoksia.

FCG arvioi, että korvattavien matkojen lisääntyminen kymmenellä prosentilla kasvattaisi Kelan kustannuksia 330 000 eurolla vuodessa. Viidentoista prosentin kasvu merkitsisi jo noin puolen miljoonan euron lisälaskua. Eikä tässä ole mukana asiakkaiden kaikkia omia matkakustannuksia, menetettyä aikaa tai työelämään kohdistuvia vaikutuksia. Myös hoitoon hakeutumisen viivästyminen voi myöhemmin kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia. Paljonko hyvinvointialue todellisuudessa säästää, jos sen menojen vähentäminen kasvattaa muiden kustannuksia?

Kouluverkon karsimisesta olisi syytä ottaa oppia

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin vuonna 2022 julkaisema tutkimus osoitti, ettei kouluverkon voimakas supistaminen automaattisesti tuota tavoiteltuja säästöjä. Suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa koulutus- ja kulttuurimenot kasvoivat myöhemmin jopa enemmän kuin vähäisiä muutoksia tehneissä kunnissa. Samalla pitkät koulumatkat vaikeuttivat lasten arkea ja palveluiden vähenemiseen liittyi huolia alueiden elinvoimasta. Tutkimus ei osoittanut koulujen lakkautusten yksin aiheuttaneen kustannusten kasvua, mutta se kyseenalaisti keskittämisen automaattiset säästöoletukset.

Olisiko terveyspalveluissa syytä ottaa opiksi, ettei palvelupisteiden vähentäminen välttämättä tarkoita kokonaiskustannusten vähenemistä? Lyhyen aikavälin säästöjen rinnalla on tarkasteltava pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, palveluiden käyttöön ja alueiden elinvoimaan.

Miksi liikutamme ihmisiä emmekä palveluita?

Keskittämisestä on tullut lähes itsestään selvä tehokkuuden tavoittelun keino. Mutta miksi ajattaa tuhansia ihmisiä terveyspalveluiden perässä, jos yksi ammattilainen voisi matkustaa yhteisön luo ja hoitaa siellä useita asiakkaita?

Kaikkea terveydenhuoltoa ei tietenkään voida järjestää lähipalveluna. Vaativan hoidon keskittämiselle on hyvät perusteet. Perusterveydenhuollon palvelutuotannon kustannuksia pitäisi kuitenkin arvioida tosissaan kokonaistaloudellisesti.

Hyvinvointialueiden sisällä on kiinnostava vertailukohta. Pelastustoimessa palveluverkon suunnittelua ohjaa vahvasti se, kuinka nopeasti apu saavuttaa ihmisen. Kattavaa palveluverkkoa on kyetty ylläpitämään kustannustehokkaasti moniportaista mallia hyödyntämällä paikallisiin voimavaroihin nojautuen. Miksi pelastustoimessa mitataan avun matkaa ihmisen luo, mutta perusterveydenhuollossa asiakkaan matka palvelun luo jää helposti sivurooliin?

Hyvinvointialueiden taloutta on tasapainotettava, mutta keskittämisen pitäisi olla yksi arvioitava vaihtoehto, ei automaattinen lähtökohta. Päätöksissä tulee tarkastella palveluntuottajan menojen lisäksi asukkaiden, työnantajien, Kelan ja muun yhteiskunnan kustannuksia sekä vaikutuksia hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaan. 

Julkisten palveluiden tehokkuutta ei mitata sillä, kuinka monta toimipistettä suljetaan, vaan sillä, kuinka paljon hyvinvointia käytettävissä olevilla voimavaroilla saadaan aikaan. Jos terveysaseman sulkemisen lasku siirtyy asiakkaille ja muulle yhteiskunnalle, emme ole vielä osoittaneet, että mitään on todella säästetty.


    Share