TERVEYS JA SAIRAALAPALVELUIDEN LAUTAKUNTA 20.10.25

Tämän syksyn toinen terveys- ja sairaalapalveluiden lautakunta keskittyi talousarvioon 2026. Lautakunta teki talousarviovalmisteluun lausunnon aluehallitukselle. Keskustelu oli hyvää ja rakentavaa, mutta henkilökohtaisesti koin pettymyksen lausunnon sisällöstä. Kokous kesti kaikkiaan reilut neljä tuntia. 

Kokouksen alussa virkakunta toi näkemyksenään esille sen, että lautakunnassa olivat estyneinä hyvinvointialueen työntekijät. Haastoin tätä näkemystä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla (https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1743500705196.html</p>), joka käsittelee vaalikelpoisuutta aluehallituksessa. Edelleen viitattiin Hyvil Oy:n ohjeeseen, jonka mukaan mennään. Viranhaltijoiden mukaan aluehallituksessakin olisi hyvinvointialueen työntekijä jäävännyt itsensä talousarviota valmistelevan pykälän osalta. Aluehallituksen sisältä taas todistetaan toista. Hyvinvointialuelain 79 §, joka käsittelee vaalikelpoisuutta lautakuntiin, jättää tässä edelleen tulkinnan varaa asiassa. Maalaisjärki taistelee kuitenkin tässä vastaan. Jos henkilö ei ole jäävi aluevaltuustossa, kuinka se voisi olla sitä lautakunnassa, jolla ei ole tosiasiallista päätösvaltaa mistään? 

Aluksi kuulimme esityksen uudesta Kuuma-sairaala hankkeesta. Kysymyksessä on Satasairaalan osa, johon keskitetään kaikki päivystys- ja leikkaussalitoiminnat. Investointi on välttämätön tehdä, jotta toiminnallisuudet saadaan ajantasalle. Tästä on harvinaisen yksimielinen kanta kaikkien puolueiden kesken. Ja tätä varten on neuvoteltu myös lainavaltuudet valmiiksi. Muiden Sata-alueen investointien osalta mielipiteet jakautuvatkin aika tavalla. Itse edustan tiukkaa linjaa siinä, ettei muihin investointeihin ryhdytä tässä talouden tilanteessa. Kunnilla on erinomaisia tiloja tarvittavia toimintoja varten ja niitä ollaan valmiit vuokraamaan kohtuulliseen hintaan. 

Pääasia kokouksessa oli lautakunnan lausunnon laadinta talousarviovalmistelua varten. Lautakunnan puheenjohtajana edellytin, että talousarvioon liittyvistä muutoksista tuodaan selkeät euromääräiset luvut esille. Tämä helpotti kummasti keskustelujen käymistä. Johtuen lautakuntatyön luonteesta, en voi tuoda yksityiskohtaisia näkemyksiä esille, mitä kukin on sanonut kokouksessa tai edes sitäkään, mistä puolueesta mitäkin todettiin. Tuon vain omat näkemykseni. 

Terveys- ja sairaalapalveluiden suurimmat säästöt saadaan aikaan palveluverkon tiivistämisellä (jotka on suurimmaksi osaksi jo tehty sulkemalla sote-pisteitä) ja lääkehoitojen järkevöittämisellä. Kaikkiaan säästöt kattavat noin 14 miljoonan euron kokonaisuuden. Tosin suuren osan tuosta syö työehtosopimusten mukaiset palkkojen korotukset, jotka näyttelevät koko hyvinvointialueen budjetissa 5 prosentin luokkaa. Valtiolta ei ole tulossa Satakunnalle kuin 1 % verran lisää rahaa tähän vuoteen verrattuna. Yhtälö on erittäin hankala, jopa mahdoton ratkaista, jos aidosti halutaan perusoikeudet säilyttää terveydenhuollon palveluissa. 

Peräänkuulutin omalääkäri ja -hoitajamallin sisään ajamista. Saimmekin kuulla, että Satakunnassa ollaan valmistelemassa omatiimimallia, jolla vastataan tähän tarpeeseen. Näiden tiimien focus on alkuun paljon palveluita käyttävissä henkilöissä ja pikku hiljaa laajennetaan suuremmalle maakunnan asukkaiden joukoille. Tavoitteena on, että yhtä lääkäriä kohden olisi 1500 asukasta. Tämä edellyttää, että kaikki lääkärin vakanssit ovat täynnä. 

Kokouksessa meille kerrottiin, että Meri-Porista vähennetään yksi ensihoitoyksikkö ja jatkossa ensihoitotehtävät hoidetaan Kanta-Porista. Haastoin tätä tuomalla esille, että Meri-Porin alueella on kuitenkin 10 000 asukkaan kokonaisuus ja tarve tällä alueella on ensihoitoyksikön osalta ilmeinen. Sain vastaukseksi, että ensihoitotilanteissa auttaa ensivasteyksiköt, joiden valmius alueella on hyvä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Meri-Porin alueella tulee olla ensihoitoyksikkö. Tämä on perusteltavissa huomattavan asuinalueen lisäksi huomattavilla satama- ja tuotantoalueiden riskeillä. 

Uskomattomin seikka säästöjen sisällä oli kuitenkin synergiayksikön jatkaminen Kankaanpäässä. Tästähän aluehallitus teki viime keväänä päätöksen, että tulee lopettaa. Nyt kun vallassa on uusi kokoonpano, ajatusta koitetaan uittaa sisään uudemman kerran. Pidän tätä kummallisena. Aivan kuin päättäjien päätöksillä ei olisi mitään virkaa. Surullista tässä on, että ensihoidon synergiayksiköllä syödään pelastustoiminnan resursseja, jotka ovat Kankaanpäässä jo minimissä (pelastusryhmänjohtaja ja kolme pelastajaa). Koitin ajaa lausuntoon sellaista muotoilua, jolla tämä tyrmättäisiin. Jäin vaatimukseni kanssa yksin. Lausunnossa on kuitenkin sellainen muotoilu, että asiaa tulee arvioida vielä uudelleen. Asia on rakennettu sisään myös ensihoidon palvelutasopäätökseen, jota aluehallitus käsittelee ensi tiistain (28.10.) kokouksessa. Toivottavasti järki voittaa siinä käsittelyssä ja myös pelastustoiminnan valmiuksille annetaan sille kuuluva oikea arvo. Kukaan meistä ei halua jäädä kolariautoon jumiin auttavien käsiparien puutteen vuoksi tai palavaan taloon, kun työturvallisuuden kannalta tärkeä suojapari jää toteutumatta. Tässä turvallisuusympäristössä tulisi ennemminkin pohtia, kuinka resurssimme oikeasti riittävät, eikä olla niitä alituiseen karsimassa. Ensihoitoon tulee rakentaa riittävät valmiudet terveydenhuoltoalan tutkinnon pohjalta olevista ihmisistä ja antaa pelastajien keskittyä heidän työnsä kannalta olennaisiin asioihin.