MAASEUDUN ELINVOIMA PUHUTTAA

Pidimme tämän viikon tiistaina Karvian elinvoimalautakunnan kokouksen. Kokouksen asialistalla oli ajankohtaisen edellisen vuoden toimintakertomuksen ja talouden toteutuman lisäksi myös maailman tilan vaikutukset Karviaan. Keskustelimme Ukrainan sodan vaikutuksista, valmiussuunnittelusta ja maatalouden tilasta. 

Ukrainan sota on vaikuttanut myös Karviaan siten, että paikkakunnalle on saapunut useita perheitä, jotka ovat lähteneet sodan jaloista. Karvialaiset ovat olleet todella aktiivisia tarjoten majoituspaikkoja ja lahjoittaen asumisen kannalta välttämättömimpiä tarvikkeita. Lahjoituksissa on ollut runsaasti niin käytettyjä kuin uusiakin tarvikkeita. Kunta on vedonnut yrittäjiin, että he työllistäisivät tulijoita, jotta he saisivat päiviinsä sisältöä ja muuta ajateltavaa. Lautakunnan keskusteluissa tuotiinkin esille työpaikkojen mahdollisuudet kesän lähestyessä ja alkutuotannon tahdin kiihtyessä. Olimme myös hyvin kiitollisia siitä, että tulijoita kohtaan ei ole osoitettu mitään soraääniä. On ymmärretty, että saapujat ovat todellisen hädän kokeneita ja ihmisyys on voittanut kaikessa arjen puheessa. 

Ukrainalaisten pakolaisten paikkakunnalle tulo tuo luonnollisesti paineita kunnan palveluiden kehittämiseksi. Esimerkiksi päiväkotiin täytyy luoda uusi ryhmä ja se vaatii niin kalustollisia kuin henkilöstöresurssejakin. Tässä ajassa pyritään tekemään voitava, jotta globaalin kriisin yli päästään mahdollisimman kivuttomasti. 

Maaseudun tilasta meillä oli kertomassa Vikli Groupin Pentti Pentinmäki sekä hallituksen puheenjohtaja ja maatalousyritttäjä Päivi Suominen. Jo aiemmin olin useissa yhteyksissä kuullut todella huolestuttavia käytännön elämän tarinoita siitä, kuinka pahassa raossa tällä hetkellä maatalouden yrittäjät ovat. Halusin, että käymme keskustelua asiasta myös lautakunnassa. Pentin ja Päivin vahva viesti oli, että nyt on viimeinen hetki tehdä tuottajien tulon muodostuksen varmistamiseksi tarpeelliset korjausliikkeet. 

Tässä muutamia poimintoja maatalousyrittäjien reaalitaloudesta. Polttoöljyn hinta on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta. Siemenviljan hinta on noussut useilla kymmenillä prosenteilla vuoden takaisesta ja saatavuus on heikkoa. Lannoitteita ei ole saatavilla markkinoilla johtuen sotatilanteesta (kokouksen aikaan). Lannoitteiden hinta oli vuosi sitten alle 300 euroa tonnilta. Kokouksen jälkeen Yara avasi tilauskirjansa ja tonnihinta kerrottiin olevan lähempänä 1400 euroa. Ilman lannoitteita maasta ei saada riittävästi satoa ja se vaikuttaa niin leipäviljan kuin eläinten ruoan määrään. Maataloustuet ovat olleet laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Tilojen tilikauden voitot ovat pienentyneet niin, että tilojen omistajien ansiot ovat kutistuneet melko olemattomiin. 

Maataloustukien kritisoijille ei ole välttämättä auennut, mikä merkitys tuella on. Pentin kuvaaman rautalankamallin mukaan tukien poisto tarkoittaisi välittömästi tilojen konkurssiaaltoa. Tuista huolimatta elämä tiloilla on kituuttamista. Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että maatilayrittäjät saavat raskaasta ja erittäin sitovasta työstä todella pientä palkkaa? Mediassa olevista maataloutukien reposteluista ei ole ainakaan apua terveen keskustelun aikaansaamiseksi. Median täytyisi kyetä paremmin avaamaan, mistä maataloustuissa tosiasiassa on kyse. 

Lautakunnalle avattiin myös se, millä tavalla tulokuilu ja maatalouden kannattavuus saataisiin korjattua. Esimerkiksi maitolitraan 15 sentin nostolla, joka tilitettäisiin suoraan tilallisille, saadaan asia normalisoitua. Toki on tunnustettava, että kaupan hintoihin vaikuttaa yleisesti rahti- ja energiakustannusten huima nousu ja korotuspaineet hintoihin ovat laajemmat. 

Perustavanlaatuinen muutos tulisi tapahtua ajattelussamme. Globaali sotatila tulee vaikuttamaan siihen, että ruoantuonti tulee vähenemään merkittävästi ja meidän on tultava toimeen kotimaisella tuotannolla. Siksi maatalouden tuotannon turvaamiseksi täytyy tehdä voitava ja kuluttajien ymmärrystä on lisättävä, jotta kotimainen kysyntä saadaan vahvemmaksi. Hallituksen 300 miljoonan tuki ei tule riittämään vaan tarvitaan perustavanlaatuisempia muutoksia. 

Eräs tilallinen on todennut "ei kannata ottaa velkaa, jotta ihmiset saavat ruokaa ilmaiseksi". Tämä kuvaa erinomaisesti sitä tilannetta, jossa nyt ollaan.