JÄRJESTÖTOIMINNAN TULEVAISUUS
Työni puolesta saan olla monipuolisesti tekemisissä eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita eri ministeriöiden ja oman toimialan tahojen rinnalla ovat järjestöt. Kulunut työviikko keskittyi pitkälti järjestötoimintaan liittyviin asioihin. Maanantaina olin mukana kansalaisjärjestöakatemiassa, jossa keskusteltiin yhteistyöstä ja turvallisuudesta. Tilaisuudessa kuultiin ajatuksia herättäviä puheenvuoroja kansalaisyhteiskunnan tilasta. Perjantaina olin Suomen Kylät ry:n järjestämässä paneelissa keskustelemassa paikallisyhteisöjen merkityksestä turvallisuuden rakentumisessa.
Ensinnä muutama fakta järjestötoiminnasta. Suomi on yhdistysten luvattu maa. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 107 946 yhdistystä (prh.fi, 9/2022). Näistä arvioidaan olevan toiminnassa noin 70 000 järjestöä. Yksistään sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on noin 11 000 ja niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Näistä aktiivisia on noin puoli miljoonaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt työllistävät kymmeniä tuhansia alan ammattilaisia. Satakunnassa sosiaali- ja terveystoimen yhdistyksiä on 450 kpl ollen 7. eniten Suomessa. Sairauteen ja vammaan liittyvät yhdistyksiä on 24 % ja lastensuojeluun liittyviä yhdistyksiä on 29 % sote-alan yhdistyksistä. (soste.fi, 9.10.2022).
Järjestöjen osuus suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta on todella merkittävä. Kansalaisjärjestöakatemiassa Ensi- ja turvakotien liiton johtaja Riitta Särkelä totesi, että hyvinvointialueet ja ihmiset eivät tule pärjäämään ilman järjestöjä. Uhkakuvana todettiin, että järjestöjen rooli uhkaa jäädä hyvinvointialueiden valmistelun jalkoihin. Järjestöjen roolista todettiin yleisesti, että ne eivät täydennä palvelumuotoja vaan ovat niiden toteuttamisen rinnalla. Järjestöt eivät ole mitään projekteja vaan niiden toiminta on pitkäjänteistä. Rahoitus pohjautuu nykyään valtaosaltaan projektiluonteisiin toimiin. Kansalaisjärjestöakatemian toimintaan voit käydä tutustumassa avoinhallinto.fi -sivuilla.
Mitä itse ajattelen järjestöistä ja niiden tulevaisuudesta? Järjestöjen rooli on todella tärkeä ja niiden toiminta on turvattava kaikissa oloissa. Sitä vastoin että järjestöt ovat löysässä hirressä projektimaisten rahoitusten varassa, valtion budjettiin on syytä määritellä pysyvä 1-1,5 % varaus järjestötoiminnan rahoittamiseen. Tämä saataisiin kokoon esimerkiksi sillä, että tällä hetkellä järjestöjen toimintaa ohjatut rahat eri hallinnonaloilta kootaan yhteen. 5, 5 miljoonan asukkaan kansalaisyhteiskunta pärjää yhdellä isolla rahoitusmekanismilla. Samalla voidaan hyödyntää järjestöjen välistä synergiaa tehokkaammin.
Järjestöjen asema yhteiskunnassa on syytä tunnustaa muutoinkin kuin juhlapuheissa. Neljän hyvinvointialueen hallintosäännössä on määritelty järjestötyön rakenne. Satakunnan hyvinvointialueen hallintosäännöstä tämä puuttuu. Strategian ja järjestämisen vastuualueelle on määritelty vastata yhteistyö- ja rajapintatyöstä. Tuo kirjaus on liian ylimalkaisella tasolla vastatakseen järjestötoiminnan merkityksen huomioimiseen. Järjestötyön rakenne on syytä määritellä hallintosääntöön siten, että selkeästi todetaan vakioidut menettelyt yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Järjestötyön rakenne voisi perustua kolmikantaan huomioiden viranomaisten, poliittisten päätösten tekijöiden ja järjestöjen osallisuus.
Oman toimialan osalta totean välttämättömänä rakentaa pysyvä foorumi sopimuspalokuntatoiminnasta käytävälle keskustelulle ja kehittämiselle. Kehittämisen tulee perustua yhdessä vapaaehtoisten palokuntayhdistysten kanssa laadittuun kehittämisohjelmaan. Vahvistettu rakenne ja yhdessä sovittu kehittämisohjelma luovat kestävän pohjan vapaaehtoisen- ja sopimuspalokuntatoiminan jatkuvuuden turvaamiselle. Yhdessä tekemällä olemme enemmän.