APTEEKKIEN AHDINKO

Olen huolissani siitä, miten maaseudulla säilyvät apteekit tulevaisuudessa. Nykyinen Orpon hallitus ajoi läpi uuden apteekkilainsäädännön, joka luo ahdinkoa apteekkialalle. Valtakunnan johtavien asiantuntijoiden ja perustuslakivaliokunnan toiveita ei kuultu. Mikä sitten muuttuu?

Reseptivapaat lääkkeet ja hoitotuotteet ovat apteekkitoiminnan kannattavuuden ydin. Reseptilääkkeiden katteilla ei apteekkeja pidetä nykyisellään pystyssä. Nyt uuden lainsäädännön linjauksen johdosta joitain itsehoitolääkkeitä voidaan jatkossa myydä vaikka elintarvikekaupoissa suoraan lääkefirmojen toimesta ilman apteekkeja. 

Vuoden vaihduttua tuli voimaan myös lääketaksa, joka määrittelee lääkkeiden vähittäismyyntihinnat apteekeissa. Reseptilääkkeiden valtion lääkekorvausmenojen osalta leikkaus on 30 miljoonaan euroa ja kuluttajien lääkekustannuksista 6 miljoonaa euroa. Tämä syö entisestään kannattavuutta. Tämä yksistään asettaa apteekit eriarvoiseen asemaan. 

Apteekkiveron perusteena on jatkossa liikevaihdon sijaan verovelvollisen lääkemyynnin voittomarginaali, joka lasketaan apteekin lääkemyynnin myyntikatteen perusteella. 

Arvioiden mukaan 117 apteekkia tulee lopettamaan vuoden 2026 aikana kannattavuusongelmien vuoksi. Tämä tulee näkymään erityisesti pienillä paikkakunnilla. Ihmiset joutuvat hakemaan lääkkeensä jatkossa entistä kauempaa. 

Asiantuntijoiden mukaan Keskusta on tällä hetkellä ainoa puolue, joka tuntuu ymmärtävän apteekkien ahdingon ja suhtautuvan siihen vakavasti. Tutkimusten mukaan apteekkien toiminta on erittäin tärkeää säilyttää. 92 % suomalaisista pitää apteekkien läheisyyttä tärkeänä ja nykyistä kattavuutta riittävänä. Apteekkien saavutettavuutta arvostetaan todella paljon. Myös apteekkien asiantuntijuus on korkealla tasolla. Apteekeissa on iso potentiaali, jota voitaisiin hyödyntää laajemminkin. Joissain apteekeissa on aloitettu rokotteiden antaminen ja muita pienimuotoisia palveluita, joilla täydennetään paikallisia terveyspalveluita. Mielestäni tämä on kannatettava suuntaus. Miksei myös terveydenhoidon ja apteekkialan ammattilaisten tiiviimpi työskentely samoissa tiloissa voisi olla kehittämisen arvoinen. 

Loppujen lopuksi keskeistä on, miten tavalliset kuluttajat käyttävät apteekkien palveluita. Jos itsehoitolääkkeet haetaan jatkossakin apteekista eikä kaupoista, voidaan osaltamme huolehtia, että apteekki säilyy omalla paikkakunnalla.