ALUEVALTUUSTO 9.6.2025

10.06.2025

Uuden valtuustokauden ensimmäinen aluevaltuusto on pidetty. Liikkeelle lähdettiin hallintosäännön päivityksen hyväksymisestä, jolloin aluevaltuuston puheenjohtajistoon lisättiin yksi varapuheenjohtaja. Sen jälkeen tehtiin päätökset luottamushenkilöpaikoista. Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Aila Haikkonen Porin Laviasta ja aluehallituksen puheenjohtajaksi demareiden Heidi Viljanen Kankaanpäästä. Minä tulin valituksi terveys- ja sairaalapalveluiden lautakunnan puheenjohtajaksi sekä aluehallituksen varajäseneksi. Näiden johdosta olen valinnut kuntapuolella tarttuvani Karvian kunnanvaltuuston puheenjohtajuuteen. Kokouksessa käsiteltiin myös tarkastuskertomus ja viime vuoden tilinpäätös sekä toimintakertomus. Tilinpäätöspykälän aikana käytin Keskustan ryhmän puheenvuoron, joka on luettavissa kuvien alapuolelta. Jatkan myös aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. 

Kokouksen livestriimi on nähtävissä jonkin aikaa täältä
Käyttämäni puheenvuorot löytyvät kohdista: 32.13, 47.13, 4.05.00. Viimeinen on ryhmäpuhe. 

Kuva: Jenni Peltola
Kuva: Jenni Peltola
Kuva: Leena Pellikka
Kuva: Leena Pellikka

Pitämäni ryhmän puheenvuoro 2024 tilinpäätösasiassa: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvinvointialueen työntekijät ja kokousta seuraavat satakuntalaiset

Nyt käsittelemme Satakunnan hyvinvointialueen organisaation tilinpäätöstä ja toimintakertomusta vuodelta 2024. Onko kukaan tullut pohtineeksi, mitä tämä kaikki maksaa asiakkaalle? Strategiassamme lupaamme satavarmaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähellä ihmistä. Satakunnan hyvinvointialueen palvelurakenne on muuttunut tavalla, joka vaikuttaa suoraan alueen asukkaiden arkeen. Palvelupisteitä on keskitetty ja toimintoja tehostettu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat siirtyneet useimmissa paikoissa kauemmaksi. Tämä tarkoittaa, että matka hoitoon on pidempi, saavutettavuus on vaikeutunut ja ajan saaminen on entistä haastavampaa. Jopa pitkään yhdessä eläneitä pariskuntia on ajettu erilleen.

Kun palvelut karkaavat kauemmas, asiakas menettää aikaa ja se tulee samalla kalliimmaksi. Matkakulut kasvavat. Arjen velvoitteista poissaolo lisää rasitusta ja voi tarkoittaa menetettyjä ansioita. Korkeampi hoitoon pääsyn kynnys tarkoittaa, että pienistä terveysongelmista voi kehittyä laajempia ja kalliimpia hoitotoimenpiteitä. 

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten ikääntyneet ja henkilöt, joilla ei ole omaa autoa, kokevat muutoksen konkreettisesti. Kun lähimmät palvelupisteet sulkeutuvat tai niiden tarjonta supistuu, heidän mahdollisuutensa saada apua oikea-aikaisesti heikkenevät. Digipalvelut kehittyvät hyvin ja Keskusta kiittää Sata-sovelluksen kehittämisestä. Digipalvelut eivät kuitenkaan ole kaikille realismia ja kivijalkapalveluita tarvitaan edelleen. 

Talouskurin ja säästövaatimusten keskellä on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei asiakkaan asema vaikeudu kohtuuttomasti. Palveluiden saavutettavuus, kohtuuhintaisuus ja niiden oikea-aikainen tarjoaminen ovat hyvinvointialueen perusvelvollisuuksia. Myös yksiköiden lakkautuksista johtuvien lieveilmiöiden vaikutukset tulisi paremmin huomioida. Parempaa vaikutusten arviointia siis.
Oikeuskanslerin päätöksessä on nostettu esiin huoli siitä, että hyvinvointialueiden talousnormiston mukainen alijäämän kattamisvelvoite voi johtaa tilanteeseen, jossa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen vaarantuu. Oikeuskansleri on korostanut, että budjettirajoitteet eivät voi olla peruste jättää peruspalveluita järjestämättä. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja julkisen vallan velvollisuus on turvata niiden saatavuus. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueiden on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät johda siihen, että palvelut siirtyvät kauemmaksi ja niiden käyttö vaikeutuu. 

Keskustan aluevaltuustoryhmä kiittää hyvinvointialueen työntekijöitä parhaansa tekemisestä mahdottomassa tilanteessa ja siitä, että tilinpäätös on ennakoitua parempi. Peruspalveluiden karsimisessa ja investointisuunnitelmissa tulisi kuitenkin laittaa jäitä hattuun ja tarkasteltava, mikä näyttää kokonaistaloudellisesti järkevimmältä ratkaisulta. Myös työntekijöiden sairauskertymiä tulee saada pudotettua kestävällä tavalla sekä työnantajaimagoa parannettua. Tätä pohdintaa tulisi tehdä tiiviimmin virkakunnan ja poliittisten päätöksentekijöiden yhteistyössä. Ylipäätänsä tarvitaan luottamuksen rakentamista viranhaltijoiden ja päättäjien välille. 

Miten voimme varmistaa, että säästöt ja tehokkuus eivät tarkoita sitä, että palvelujen käyttäjälle syntyy kohtuuttomia lisäkustannuksia? Miten voidaan yhdistää hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen ja asiakaslähtöinen palveluiden järjestäminen? Näihin kysymyksiin on löydettävä ratkaisuja, jotta jokainen Satakunnan hyvinvointialueen asukas voi jatkossakin saada tarvitsemansa avun ilman kohtuuttomia uhrauksia.

Keskustan aluevaltuustoryhmä toivottaa hyvinvointialueen työntekijöille ja johdolle hyvää ja rentouttavaa kesää. Syksyn koittaessa kiinnitämme katseen eteenpäin ja kohti parempia satakuntalaisten palveluita.